PE 24.12.2021 Marko Ruotsala GBK:n fysiikkavalmentaja/joukkueenjohtaja ja hänen kokemuksiaan jouluisessa henkilökuvassa

Marko Ruotsala GBK:n Football Academyn joukkueenjohtaja ja fysiikkavalmentaja (kuva: Roy Frilund)

Kokkola-lehden https://www.kokkola-lehti.fi/uutinen/607799 ja otsikon takaa löytyy tuttavuus futiksen maailmasta GBK:n joukkueenjohtaja ja pelaajien valitsema vuoden 2021 toimitsija Marko Ruotsala (Årets funktionär, utsett av spelarna / Vuoden toimitsija, pelaajien valinta: Marko Ruotsala (lagledare, joukkueenjohtaja), joka kertoo liitteeksi laitetussa jutussa kulkeneensa jo pienenä isänsä mukana punttitreeneissä, jolloin myös jalkapallo oli alkanut kiinnostaa. 

Tavattuani Markon huomasin, kuinka aiheen mentyä jalkapalloon, alkoi hänen silmistään näkyä aito innostus alueemme (Keski-Pohjanmaa) jalkapalloilijoiden kehitystä kohtaan. Aitous tuo mukanaan myös sellaisen tärkeän arvon kuin luotettavuus ja yhteistyökyky, jotka erottuivat tämän GBK:n yhden primus motorin kokemuksista. Ensin tulee joukkue, sitten pelaajien kehitys ja sitten seura kun puhutaan yli 15-vuotiaiden jalkapalloilijoiden kilpailullisuudesta. GBK:hon on syytä saada vahva pelaajapolku, kuten esimerkiksi KPV:ssä on ollut. Lainaan filosofi Esa Saariselta omaksumaani prinsiippiä, että on olemassa asioita, joita ei voi työntää tai vetää, ne tulevat kun on oikea aika. Koin edelliseen viitaten otsikon henkilön kohdalla niin valtaisan kokemuksen futiksen seuratoimintaan liittyen, jotta sellainen pitää kirjata ylös, eli taltioida prosessoitavaksi ja ottaa opiksi. Aivan samoin tuli koettua kesällä 2021 Juha Rahkolinin kohdalla ja onkin hauska sattuma, että molemmat futis innostajat tulevat saman seuran alta GBK:sta. Jutun julkaisu osuu hienosti jouluaattoon, kuten GBK:n väritkin punainen ja valkoinen. 

Aiemmin olen tutkinut Kokkolan jalkapalloon liittyen KPV:n organisaatiokulttuuria ja nyt sivutaankin aika läheltä samaa aihetta. Jonain päivänä kenties kielitaitoni karttuu sen verran, että uskallan lähestyä Pietarsaaren Jaroa, joka myöskin yksi palloin suurseura alueellamme. Ohessa linkki opinnäytetyöhön KPV:hen liittyen. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020083120001 Green Family: KPV:n vastuuhenkilöiden käsityksiä KPV:n organisaatiokulttuurin ydinarvoista ja tarkoituksesta. 

Nyt otsikon henkilökuvaan intuition voimalla. 

Miten haluat esitellä itsesi? Olen toiminut GBK Akatemian joukkueenjohtajana ja fysiikkavalmentajana 8 vuotta sekä 4 vuotta jojona C-pojista ylöspäin. Vuosien saatossa olen ollut piiri- ja aluesarjoissa tukena ja valmennuspäällikön tuuraajana taikka apuna, eri koulutuksissa edustamassa seuraa. Olen ollut myös taustalla mukana lasten kautta. Itsellä on ollut ajatuksena pelaajapolun kehittäminen ja eteenpäin vieminen. Etenkin keskisuurissa ja pienissä seuroissa vain tätä kautta on seurallekin taloudellisesti kevyempi vaihtoehto viedä pelaajia eteenpäin. Seurojen kannattaa tehdä pitempiaikainen toimintasuunnitelma ja valmennuslinja. Kantavana ajatuksena on, että seura tuottaa pelaajia omaan käyttöön. Olen seurannut KPV:n toimintaa kun iso rahoittaja lähti pois ja havainnut, että myös he ovat panostaneet pelaajapolkuun. Tilanne näyttää siltä oikealta, miltä se näytti esimerkiksi 60 ja 70-luvuilla. Silloin joukkueessa oli omat pelaajat. 

Seuran valmennuslinjan tulisi olla yhtenäinen, esimerkiksi C-pojista B-poikiin ja siitä eteenpäin Akatemiaan. Silloin pelaajilla on yhtenäinen ymmärrys mitä ja miksi tehdään. Tiedetään harjoitusmetodit ja pelitaktiikat. Mennään syvemmälle, jolloin kyse ei ole pelkästään pelaamisesta. Harjoitteet ovat myös seuran yhtenäisiä. Jo C-poikien ikäryhmästä alkaen tulisi olla pelitaustan omaavia kokemuksen omaavia valmentajia, ei enää omia vanhempia, elleivät ole kokeneita vanhoja pelimiehiä. Toiminnassa on oltava suuntaa, eli pyrittävä eteenpäin. Pelaajia pitää osata viedä ylemmälle tasolle. Myös joukkueenjohtajan tehtävän on oltava vahva, jossa seurataan, että noudatetaan yhtenäistä valmennus- ja toimintalinjaa. Pysytään linjassa, jota noudatetaan. 

Toki seurassa pitää olla myös harrastustoimintaa mutta se on asia erikseen. 

Kerro lyhyesti taustastasi, kuka olet ja mistä tulet? Olen syntyperäinen kokkolalainen. Olen pienestä pitäen nähnyt kilpaurheilua ja harrastustoimintaa isän mukana. Itse olen harrastanut lajeja kuten voimanostoa ja muutenkin punttisalitoimintaa on aina ollut. Muut palloilulajit ovat olleet enempi harrastuksena. Olen ollut järjestötoiminnassa mukana ja siitä on tullut näkemys miten viedä toimintaa eteenpäin niin, että se tuottaa, kehittää ja antaa tuloksia. Tuloksellinen toiminta heijastuu siinä, että saadaan mukaan lisää innostuneita junioreita kun seura panostaa kunnolla pelaajakehitykseen. Eli mukaan tulee pikkuveljiä, kavereita ym. 

Mitkä ovat tärkeimmät ydinarvot, joiden mukaan toimit urheiluseurassa? Reilu, rehti avoin toiminta, yhtenäiset tavoitteet ja päämäärät. Avoimella toiminnalla mennään eteenpäin. 

Millainen on pelaajien valitsema vuoden toimitsija? Oikeudenmukainen, avoin reilu ja rehti. Joukkueessa kohtelun pitää olla tasavertaista. Pelaajilla tärkeintä on oma tahto ja sitoutuminen. Pelaajia on kuunneltava myös. 

Millainen olisi unelmien urheiluseura paperilla? Sellainen, jossa pyrkimyksenä on viedä niin haluavia harrastajia eteenpäin. Silloin kun puhutaan seurasta, jolla on tavoitteet. On eri asia puhua höntsäseuroista.  

Minkä ikäisenä pitää nuorten jalkapalloilijoiden aloittaa fysiikkatreenit ja millaista treeniä suosittelet? Kyllä 12-13-vuotiaana on hyvä ottaa voimaharjoittelua mukaan treeniin, juoksua vetoja. Fysiikkaharjoittelun on oltava monipuolista jossa lihasten ja kudosten pitää vahvistua ja notkistua. Ne pelaajat, jotka eivät ole voimaharjoittelua harrastaneet ovat kokemukseni perusteella paljon kankeampia kuin voimaharjoittelua harrastaneet. Oikealla treenillä saadaan lisää liikelaajuutta ja vähennetään loukkaantumisriskiä. On hyvä, että taustalla on monipuolista liikuntaa, kunnes aletaan panostaa päälajiin. 

Mitä ydinasioita haluat korostaa jalkapallon seuratoimintaan liittyen? Kyllä se on tuo linja, että on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma sekä suunnitelma kaudelle. Selkeät linjat, joista myös keskustellaan, että pelaajatkin ymmärtävät missä mennään. On tärkeä käydä kehityskeskusteluja pelaajien kanssa. Pelaajien kanssa käytävää henkilökohtaista keskustelua on ylipäätään lisättävä. Henkinen puoli on tärkeä tekijä kokonaisvaltaisuudessa.  

Parhaita onnistumisia joukkueenjohtajana? Se, että on saanut pidettyä joukkueen kasassa ja päästy esim. B-pojissa tavoitteisiin hyvällä joukkuehengellä ja nostamalla motivaatiota ja tasotaitoa. Tämä saavutettiin keskustelemalla ja hyvillä harjoitteilla unohtamatta motivaatiota. Saatiin pelaajat sitoutumaan annettuihin tavoitteisiin. Voitettiin Kokkola Cup ja Turun Kupittaalla pidetty Soccer Cup ja noustiin ykköseen kakkosesta. Vuosi taisi olla 2019 kun B-pojilla voitettiin ikäryhmän kultamitali. Tätä kautta kun toiminta antaa tuloksia niin joukkue saa ulkopuolista imua ja myös muista seuroista tulee vahvistuksia. Seurojen välillä saisi muutenkin olla enemmän yhteistyötä ja pelaajavaihtoa. Esimerkiksi KPV Akatemian kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Jos oma taitotaso riittää niin silloin päästään ylemmälle sarjatasolla. 

Missä asioissa huomaat seuratoimijoiden ml. valmentajien menevän vikaan vuodesta toiseen, eli mitkä asiat olisi hyvä tehdä toisin? Pitäisi olla avoin uusille asioille ja kokeiluille. Pitäisi kehittää omaa tietotaitoa ja tutkia mitä muualla tapahtuu eikä pelkästään katsoa oman seuran tekemisiä. Olen havainnut, että usein toistetaan niitä vanhoja asioita. Onkin tärkeää, että seura tuo harjoitteita valmentajien käyttöön. Vaikka on tehty toiminta- ja valmennussuunnitelmia niin niitä on syytä tarkastella kauden aikana. Asioiden tulee lähteä johtokunnasta, johon otetaan mukaan valmentajia ja joukkueen johtajia. Valmennuspäällikölle on annettu tehtäväksi seurata noudatetaanko sovittuja linjoja.

Kerro miten tulevaisuudessa esimerkiksi Kalajoelta lähtöisin olevan pelaajan olisi mahdollista päästä osaksi GBK:n pelaajapolkua? On se mahdollista, seura ottaa avoimesti vastaan pelaajia kokeilemaan. Tästä tehdään yhteenveto soveltuuko pelaajan taso- tai taitotaso tällä tasolle. Potentiaalin omaavat kaverit voivat esimerkiksi päästä harjoitteluvahvuuteen. Jopa treeneissä on oltava riittävän kova taso. 

Mitä haluaisit lisätä Keski-Pohjanmaan palloilukulttuuriin? Haluaisin Palloliiton kautta yhtenäisempää kehityslinjaa läpi seurojen. Annettaisiin vielä enemmän osaamistasoa kentälle. Lisää leirejä, koulutustapahtumia ja muita yhteisiä tilaisuuksia. Otetaan mukaan kokeneita sarjapelaajia vierailuille ja järjestetään koulutustapahtumia. 

Hyvä joukkueenjohtaja käy vuoropuhelua pelaajien kanssa joka harjoituksessa, pelaajien tarpeen mukaan, vanhempien kanssa käydään asioita läpi kerran tai kaksi kertaa vuodessa yhteispalaverissa, jossa tuodaan joukkueen ajatuksia esille. Osa vanhemmista ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä, joita on noin 7-10 kertaa vuodessa. Yleensä syy on ollut, että pelaaja kokee, ettei ole riittävän hyvässä asemassa joukkueessa kuin mitä hän itse kokee. Silloin pitää osata tietää mitä osa-alueita pelaajan pitää kehittää. Joukkueen johtajan on oltava mukana myös valmennuksen tukena harjoituksissa. Kun minuun otetaan yhteyttä niin keskustelen asiasta valmentajien kanssa avoimesti ja rehdisti. Asia tulee selittää vanhemmille kuten se on. 

Miltä tuntuu jos seurassa ei noudateta sovittuja linjoja? Eihän sillä toiminnalla ole silloin mitään tuloksellisuutta, eikä toiminta anna sitä lopputulosta mitä haetaan, ei saada tuloksia. Sovituista asioista pitää pitää kiinni. On valvottava, että linja pysyy yhtenäisenä. Jos ei noudateta niin joukkueen toiminta heikkenee, pelaajat lähtee muualle, ei saada hyviä tilalle ja pikku hiljaa tiputaan alemmalle tasolle. Myös valmentajia ja toimihenkilöitä lähtee muualle, jos ei sääntöjä noudateta. Toivon hyvän positiivisen toiminnan jatkuvan kuten on tähänkin asti onnistuttu.  

SU 5.12.2021 Christophe Montulet Etelänkylän kovin futaaja henkilökuvassa

Kirjoitan blogiin mielelläni positiivisista asioista sekä sellaisista henkilöistä, jotka tuovat energiaa ja hyvää fiilistä toistemme ympärille. Koulukaveri ylä-asteelta ja ystävä Montuletin (os. Niemi) Jaana on yksi tällainen energiaa toisille antava huipputyyppi, joka nuoruudessa oli muuten erinomainen yleisurheilija ja onneksi löysi tiensä perheineen tänne susien asuttamalle kalastusseudulle lastensa Alisan ja Mayan kanssa, sekä henkilökuvaan otetun Christophen kera.  

Täällä Kalajoella kukaan ei ole kukaan tai ainakin täällä saa kulttuurin vaikutuksesta olla ja kulkea huoletta rauhassa, olit sitten maailmanmatkaaja Helena Petäistö tai Huuhkajien pääkoutsi Markku Kanerva tai se kentän laidalla hymyilevä ja avulias urheiluvanhempi. Kun tarkemmin kyselee niin kyllä meistä jokaisesta kuitenkin ikuistettavaa tarinaa ja taustatietoa löytyy. Näin se itsellekin tupsahti yllätyksenä, että jonkin vuoden tuntemani Christophe onkin ollut kovan tason jalkapallovahvistus Suomeen tullessa. Koskapa Tirrin Tomi on pelannut futista myös kakkosen tasolla niin ei laiteta kakkosdivarin miehiä enempää vertailuun vaan todettakoon, että Christophe on käsitykseni mukaan ainakin Etelänkylän kovin futaaja historian valossa. Jos kylältä paljastuu lisää kovia pallotaitureita niin tehdään heistäkin juttu 😁  

Lähtökohtaisesti Belgia on aina ollut Suomea monta askelta kovempi jalkapallomaa mutta perästä tullaan ja ehkä tulevaisuudessa Suomikin löytyy paremmin jalkapallokartalta ja etenkin Kalajoen pelaajat. Nyt kun meitä on lykästänyt saada maailmanluokan pelimies yhteisöömme niin on syytä kysyä Christophelta muutama kulttuurillinen salaisuus, miten tullaan hyväksi maalintekijäksi ja urheilijaksi?

Kerro Christophe lyhyesti taustastasi, sen jo tiedänkin, että olet entiseltä ammatiltasi muun muassa poliisi ja tällä hetkellä pyörität toimitusjohtajana yritystä nimeltä Kaihdinexpertit Oy. Christophesta huokuu positiivinen ja eteenpäin menevä asenne niin arjessa kuin työelämässä. Ei jäädä murehtimaan negatiivisia asioita vaan käännetään ne positiiviseksi. 

https://kaihdinexpertit.fi/

Kerro missä asioissa olet viimeksi onnistunut todella hyvin? Henkilöjohtamisesta olen saanut erityisesti kiitosta ja kehuja. On tuntunut mukavalta kun olen onnistunut työssäni ja saanut huomiota henkilöstön kautta. Tuntuu, että olen vain oma itseni ja ehkä siksi sitä onnistuu. Teen niitä asioita joissa saan olla aito.  

Mikä sai sinut muuttamaan Kalajoelle? Haluttiin kasvattaa lapset siellä missä heillä on juuret ja hyvät olosuhteet. Eli vaimoni juuret ovat täällä Kalajoella ja tänne oli hyvä muuttaa. 

Mitä urheilua harrastit lapsena? Tietysti jalkapalloa ja kokeilin myös koripalloa vuoden tai kaksi. Sitten tuli kokeiltua vesikäsipalloa, joka on englanniksi waterpolo. Pingis kuului myös näihin kokeiluihin. Jalkapallon harrastaminen tarkoitti Belgiassa sitä, että kerran viikossa treenattiin ja pelattiin. Siihen aikaan parhaat kaverit eivät tosin olleet futisporukassa. Pelaajana olin aina voitonhaluinen ja kilpailuhenkinen. Minulle jäi paljon hyviä muistoja pelireissuista. Nousin ns. huipulle vasta Suomessa 26-vuotiaana ja  silloin alettiin treenata 3-4 kertaa viikossa. 

Nuorena asuin Belgiassa kerrostaloalueella ja aina oltiin ulkona pelailemassa jalkkista. Maaleina saattoi olla paremman puutteessa koriskentän tolpat. Näihin tolppiin kun alkoi osua niin kyllähän siinä laukaisutarkkuus kehittyi. Joskus pelejä pelattiin tölkeillä kun ei ollut palloja. Pienenä piti keksiä kaikkea itse kun halusi pelata. Piti löytää pelikaverit, käydä vaikka soittamassa ovikelloja, että ketkä tulee mukaan. Ala-asteella yksi opettaja pelasi Belgian ykkösdivarissa ja meillä oli ruokatunnin jälkeen kolme varttia aikaa leikkiä ulkona. Silloin pelattiin aina jotain pelejä. Luokkakaverit laittoivat aina joka päivä pelit pystyyn. Opettajat pelasivat myös meidän kanssa. Kaikki ikäluokat pelasivat koulussa yhteisesti. Ne ketkä eivät päässeet pelaamaan ne kannustivat. Lukiossa oli futsal-turnauksia. Ruokatunnilla oli muun muassa koulun sisäinen sarja, joka kesti koko vuoden. Liikunnan opettajat ja oppilaat organisoivat tämän. Koko koulu osallistui finaaleihin, jossa oli 200 henkeä katsomassa ja huutamassa.    

Miten haluaisit auttaa Kalajoen jalkapalloilijoita kehittymään edelleen? Haluaisin luoda sellaista palloilukulttuuria, johon liittyy erityisesti sellainen yhteisöllisyys ja kannustaminen ym. Belgiassa ja Englannissa esimerkiksi ihmiset lähtevät liikkeelle ja haluavat kannustaa oman kylän joukkueita. 

Kerro urheilullisista esikuvistasi? Esikuvia, tai ketä olen fanittanut ovat ainakin Enzo Scifo, joka pelasi muun muassa Anderlechtissä ja sellainen huippupelaaja kuin Franky Vercauteren. Mokkena oli kaikkien aikojen maalivahti Jean-Marie Pfaff. Kaikki pelasivat aikanaan lempijoukkueessani Anderlechtissä ja Belgian maajoukkueessa. 

Mikä on parasta Kalajoella? Ihmiset ja luonto. Kalajoki on sopivan kokoinen kaupunki, jossa on kaikkea mitä tarvitsee. On merta ja metsää ja lapsille paljon harrastusmahdollisuuksia. 

Mitä terveisiä haluat kertoa innostuneille pikkufutaajille sinne kotinurkille yhtä lailla kuin vihreille kentille? Sellaiset terveiset, että ottakaa vanhemmat mukaan. Tehkää asioita, joista tykkäätte, leikkikää ja pitäkää hauskaa!😍

Lopuksi Christophe kertoo löytäneensä Porvoosta lempijoukkueensa pelipaidan, jossa komeili suomalaisen pelaajan nimi Hannu Tihinen. Pakkohan se paita oli ostaa.