keskiviikko 24. marraskuuta 2021

KE 24.11.2021 Markku Rive Kanerva luennoimassa Kalajoella menestyvän tiimin rakentamisesta

Aito, miellyttävä, rehellinen, arvojensa mukaan elävä ja hengittävä Suomen Huuhkaja nro 1 Markku Kanerva oli saatu Kalajoelle luennoimaan Liikkuva Koulu -teemaan liittyen. Allekirjoittanut sai vinkin ystävältä Simin Jarkolta mennä katsomaan ja kun Juolan Juhalle tekemän tiedustelun perusteella tilaa oli, niin totta kai tuollaista osaajaa oli mentävä kuulemaan. Junkkareiden paini- ja nyrkkeilyvalmentaja Nuoralan Pentin kanssa eturiviin Merenojan yhtenäiskoulun uuteen auditorioon, jossa kaupungin silmää tekeviä ja seuratoimijoita oli yleisön joukossa. 

Ykkösmiehiä kuvassa, etualalla Jarkko Simi paikallisia urheiluvaikuttajia sekä taka-alalla Huuhkajista tuttu Markku sekä K-Pallon tulevaisuuden tähtiä. 


Luennon aiheena oli menestyvän tiimin ja joukkuehengen rakentaminen. Rive kertoi aluksi omasta urastaan HJK:sta maajoukkueeseen ja siitä kuinka hänet houkuteltiin tutun rehtorin toimesta ensin parin päivän sijaisopettajaksi ja siitä eteenpäin liikuntamaikaksi ja peruskoulun ala-asteen opettajaksi. Tähän väliin lienee syytä mainita, että kirjoitukseni tarkoitus ei ole esittää Kanervan luentoa uusintana vaan esittää niitä tuntoja, joita pallosuuruuden kohtaaminen ilman agendaa sai aikaan. Sikäli valmennustaitajan tapaaminen liippaa omaa mielenkiintoa, että kiinnosti nähdä onko Rive samanlainen paikan päällä koettuna kuin television välityksellä oleva kuva olohuoneissa? 

Omia poimintoja luennosta. Riven prosessissa maajoukkueen johtaminen on jatkuvaa muutostyötä, joka perustuu arvoihin, joita noudatetaan toiminnassa päivittäin. Niin muutosprosessissa kuin ennen pelejä on tärkeänä seikkana dataan pohjautuva tilanneanalyysi. Pelillisesti on muutakin kuin pelatut lopputulokset ja esimerkiksi maaliolettama antaa paremmin kuvaa kuin tehdyt maalit. Esimerkkinä mainittu tappio hallitsevalle maailmanmestari Ranskalle päättyi 0-2 mutta maaliodottama oli 8-8. 

Riven johtamisessa korostuu luentoa kuunnelleen omana mielipiteenä pelaajien kuuleminen ja huomioiminen. Riven sanoin hänelle on tiimitoiminnassa tärkeä osa-alue palautteenanto, jossa erityisesti jokainen pelaaja haastatellaan tasaisin väliajoin valmennustiimin toimesta. Tähän palautteenantoon menee aikaa vähintään puoli tuntia mutta se saattaa kestää, joka 1,5 tuntia per pelaaja. Palautteenannossa ei aluksi ole kyse edes jalkapallosta vaan kyse on kokonaisvaltaisesta pelaajan kuulemisesta mutta toki tämän jälkeen käydään myös edellinen peli lävitse. 

Tavoitteille on tärkeää antaa aikaraamit, eli pistää painetta niiden toteutumiseksi. Ei riitä, että meidän pitää päästä EM-kisoihin vaan välitavoitteet on saavutettava tietyssä aikataulussa. Pelaajat valitaan vaadittavan roolin mukaan ja heiltä toivotaan annetuissa raameissa luovuutta, omia ratkaisuja ja pelaamista vahvuuksillaan. Virheitä ei ole syytä pelätä, yhdessä kehitytään. Arvot ovat toiminnan pohja! Jokaisen pelaajan on sopeuduttava omaan rooliinsa. 

Menestys tehdään yhdessä, se oli kantava teema kaikessa. Jokaisen vastuulla on tuoda oma panoksensa joukkuehenkeen. Valmentaja Rive ja tiimi toki luovat Huuhkajille tilanteita ja ympäristöjä, joilla parannetaan ryhmädynamiikkaa. Tällaisia tiimihengen nostatuksia ovat olleet muun muassa pehmomiekkailuturnaukset, bändi-illat, aamun avaukset Mannerheinin päiväkäskyn hengessä ja ylipäätään ylpeys pukea päälleen Suomen maajoukkuepaita sekä edustaa isänmaataan. 

Lyhyt luento ja sitä seurannut henkilön tapaaminen paljastivat seuraajalle välittävän aidon persoonan, joka vaatii itseltään samaa mitä pelaajiltaan. Positiivisuus kantaa pitkälle mutta myös kehityskohteisiin on syytä tarttua pelkäämättä. Haastoin Riven kysymyksellä, kenellä Huuhkajista on sukujuuret Kalajoella, jota maestro ei ihan ensi arvaamalta tiennyt. Seuraava kuva paljastaa vastauksen. 

Pohjanpalon sukuhautoja Kalajoen hautausmaalla. Huuhkajien Jolle, eli Joel Pohjanpalon esivanhemmat ovat vaikuttaneet Kalajoella. 


Luennon jälkeen Rive pääsi katsomaan K-Pallon pelaajien treenejä Merenojan yhtenäiskoulun liikuntasaliin ja kysyi nuorilta palloilunaluilta kysymyksen, kuka teistä pelaajista haluaa isona Huuhkajiin? Kaikkien kädet nousivat ylös. Rive rohkaisi, että niin Litmasen kuin muidenkin palloilusuuruuksien taustalla on pitkäjänteinen harjoittelu päivistä ja vuodesta toiseen. Kuva kertokoon, millainen esikuva palloilijoilla kävi vieraana. 


Ylpeänä rinta kaarella olevia K-Pallon pelaajanalkuja, kuka tietää matkalla joku päivä kenties Huuhkajien pelaajiksi. 


Kiitos Markku Kanerva, että vierailit Kalajoella ja näytit millaisella posiviitisuudella Suomen huippuja osataan johtaa!

perjantai 5. marraskuuta 2021

PE 5.11.2021 Motivaatio menestysreseptin yhtenä kulmakivenä -osa 2

Edellinen kirjoitus pohjasi Steven Kotlerin biologista menestymisen kaavaa, jolla saavutetaan mahdottomalta tuntuvia suorituksia kun osataan laittaa oma biologia toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla mielenkiintomme ja kehittymisemme eteen. Tuossa kaavassa mainitut neljä mahdottoman saavuttamisen edellytystä tai kulmakiveä ovat motivaatio, oppiminen, luovuus ja flow. Tässä käsitellään lisää motivaatiota eli draivia luovia motivaattoreita: uteliaisuus, intohimo tai voimakas innostus, tarkoitus, autonomia ja mestarillinen taitajuus (mastery). 

Oletteko koskaan pohtineet, miksi joihinkin asioihin jää niin helposti riippuvaiseksi. Autolla ajaessa näkee nykynuoria ja jopa lapsia, jotka kävelevät niska kyyryssä tuijottaen kädessä olevaa "älypuhelinta". Niin taitavasti osataan luoda huomiotamme vieviä ja aivoille neurokemiallista palkintoa antavia laitteita tai ohjelmia, että yhä useampi kokee vastustamatonta riippuvuutta niihin. Evoluutio on muokannut meitä etsijöiksi ja palkitsee dopamiini noradrenaliiniryöpyllä kun esimerkiksi löydämme yhteyksiä, tuttuja kaavoja. Dopamiiniruiskeen saa aikaan, jopa facebook-kaltaisilla sivustoilla olevien tykkäysten tai peukutusten saaminen. Henkilö, joka keksi facebookin tykkäys-napin on itse ulkoistanut sosiaalisen median selaamisen palkkaamalleen henkilölle, hän ei halua tuhlata aivoenergiaa luomaansa koukutukseen. Aivokemiamme ohjaa mielihalujamme, joko tietoisesti tai tiedostamatta, siinäpä pohdittavaa, oletteko itse elämänne ajajia vai niitä, joita ohjaillaan. 

Aasien sillasta päästään itse aiheeseen, jonka toivon herättävän ihmisiä seuraamaan omia arvojaan ja rakentavan tasapainoisen elämän, jolla on merkitystä ja joka vie siihen suuntaan kuin sen halutaan vievän. Mikä on draivin resepti? Sisäisen motivaation viisi voimakasta ajuria ovat siis uteliaisuus, intohimo, tarkoitus, autonomia ja mestarillinen taitajuus. 

Kaikki alkaa uteliaisuudesta, koska se on keskeinen osa biologista kehitystämme. Tämä on perustavanlaatuista kiinnostusta jostakin, jota pienet määrät dopamiinia ja noradrenaliinia tukevat. Vaikka uteliaisuus on voimakas ajuri niin se on samalla myös tärkeä ainesosa intohimoihin, joka on vieläkin isompi ajuri (tai motivaattori). Näiden jälkeen tulee merkitys tai tarkoitus, jotka tarkoittavat intohimomme yhdistämistä johonkin itseämme suurempaan tarkoitukseen. Kun yhdistämme intohimon yhteiseksi tarkoitukseksi niin aivomme alkavat lisäksi tuottaa oksitosiinia ja havaitsemme kykymme keskittyä tai fokusoida, tuotteliaisuutemme ja resilienssin (termi, jonka kollega Harri Gustafsberg on muuten tehnyt erittäin tunnetuksi) lisääntyvän huomattavasti. Kun tekemisellä on itseä suurempi tarkoitus on syytä kasata päälle jäljelle jäävät kaksi sisäistä ajuria autonomia ja taitajuus. Tarkemmin ottaen, kun tekemiselläsi on tarkoitus, vaatii systeemi autonomiaa, joka on vapaus tavoitella tätä tarkoitusta. Lopuksi systeemi vaatii taitajuutta, joka on jatkuvaa halua parantaa taitoja, joita tarvitaan tarkoituksen toteuttamiseen. 

Intohimon resepti, eli miten kultivoidaan uteliaisuutta, vahvistetaan se intohimoksi ja muokataan tarkoitukseksi. Tähän voi mennä aikaa viikkoja mutta järjestys on tärkeä. Et halua käyttää kahta vuotta intohimon lisäämiseen vain huomataksesi, että kyseessä on vain yksi osa-alue suuremmasta kokonaisuudesta. Joskus pitää osata mennä hitaasti mennäkseen nopeasti, tämä on se hetki. 

Helpoin tapa aloittaa löytämään omia sisäisen motivaation ajureita on tehdä lista. Tämä lista on syytä tehdä käsin paperille (kuten loistava Brian Tracy opettaa), koska käsin kirjoittaminen rakentaa neuroverkkojamme. Aloita kirjoittamalla paperille 25 asiaa, joista olet kiinnostunut. Kiinnostuksena riittää, että kyseessä ovat sellaiset asiat, joista olet esimerkiksi kiinnostunut lukemaan lisää, osallistumaan kenties luennolle tai keskustelemaan, jonkun ekspertin kanssa. Ole mahdollisimman yksityiskohtainen asiasta, josta olet kiinnostunut. Kun lista on valmis niin ala prosessoida niitä asioita ja pyri löytämään linkkejä tai yhtymäkohtia näistä. Pointtina on, että uteliaisuus ei yksin riitä motivoimaan asioista intohimoa, koska se ei tuota riittävästä aivokemiaa. Mutta jos kiinnostuksen kohteista löytyy yhteisiä nimittäjiä niin nyt se saa aikaan paljon enemmän energiaa. Samalla kun aivosi löytävät yhtymäkohtia niin toteutat ihmiselle tärkeää taitoa, eli tunnistat kaavoja ja linkität uusia ideoita toisiin (pattern recognition). Tony Robbins taisi jossain mainita, että oppiminen on yksinkertaisesti uuden asian linkittämistä aiemmin tiedossa olevaan. Aina kun tunnistamme jonkin kaavan tai linkitämme jotain uutta vanhaan niin aivomme palkitsevat meidät annoksella dopamiinia. 

Dopamiinilla on neljä muutakin tehtävää. Dopamiini on voimakas lääke lisäämään fokusta. Kun sitä erittyy niin pystymme keskittymään todella tarkasti käsillä olevaan tehtävään. Olemme innostuneita, keskittyneitä ja taipuvaisia pääsemään flow-tilaan. Toiseksi dopamiini säätää aivojen kykyä havaita häiriötekijöitä vähentämällä ns. "meteliä" ja näin ollen mahdollistaa meidän löytävän lisää yhteyksiä. Tämä on samalla palautejärjestelmä, eli saamme dopamiinia kun löydämme yhteyksiä ja saamalla dopamiinilla löydämme lisää. Onnistuminen ruokkii toisin sanoen onnistumista. Kolmanneksi dopamiini on voimakas mielihyvä kemikaali, joka ajaa käyttäytymistämme. Mitä enemmän dopamiinia, sitä enemmän hauskaa ja sitä helpommin tekeminen addiktoi. Mitä enemmän tekeminen saa edellä mainittua aikaan niin sitä enemmän odotat sitä uudestaan. Neljäntenä dopamiini, kuten kaikki aivokemikaalit parantaa ja voimistaa muistiasi. Tämäkin tapahtuu aivoissasi automaattisesti. 

Kun kasataan motivaatiota, eli laitetaan uteliaisuuden päälle, lisää uteliaisuutta ja lisää niin lisäämme omaa draivia mutta emme lisää vaivannäköä. Tekemällä enemmän saamme enemmän ilman, että se tuntuu raskaalta. Tässä on kyse oman biologian valjastamisesta tekemään raskas työ puolestamme. 

Kun olet tunnistanut risteyskohdat mielenkiintoisi kohteista, on aika leikitellä näiden asioiden suhteen vähän lisää. Käytä esimerkiksi 20-30 minuuttia per päivä kuuntelemalla Podcasteja, katsomalla videoita, lukemalla artikkeleita tai mitä tahansa aiheesta, jossa on yhtymäkohtia mielenkiintosi kohteisiin. Tarkoitus on ruokkia mielenkiintoasi pikku hiljaa päivä kerrallaan ja antaa alitajuntasi prosessoida asiaa syvällisesti. Luovuuteen liittyvissä tutkimuksissa kyseessä on inkubaatio, eli idättäminen tai hautominen. Se mitä tässä hitaasti tapahtuu on itseasiassa yhteyksien tunnistamista eli kaavojen tunnistamista. Ennen pitkää aivot linkittävät lisää voimakkaita yhteyksiä, se tarkoittaa lisää dopamiinia, enemmän motivaatiota ja lopulta jonkin verran osaamista aiheesta. Sinusta tulee mielenkiintosi suhteen asiantuntija ja se asiantuntijuus tulee vähemmällä työllä. Intohimoa kultivoidaan antamalla luonnollisen tarpeemme tunnistaa yhteyksiä mielenkiintojemme kesken, joka saa meidät entistä kiinnostuneemmaksi aiheesta. Helpottaaksesi yhteyksien syntymistä voi käyttöön ottaa aiheen historian sekä tekniset tiedot. Aivot rakastavat historiallisia tarinoita, jotka eivät ole muuta kuin yhteyksiä asioiden välillä. Tekninen jargon taas sisältää enemmän ja tarkempia yhteyksiä, joten vaikka joskus kuulostaa vaikeaselkoiselta, siitä on hyötyä menestyksessä. 

Kun haudot ja prosessoit mielenkiintosi kohteita on jossain välissä hyvä aika nostaa asiat julkisuuteen. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että saat palautetta (mieluiten positiivista) muilta ihmisiltä, joka taas lisää hyvänolon aivokemiaa ja taas vahvistaa motivaatiota. Jopa asioista puhuminen ventovieraan kanssa lisää motivaatiotasi. Edellä mainitut asiat on syytä tehdä järjestyksessä. Ensin haluat viettää jonkin aikaa hautomalla ajatuksia mielenkiintojen yhtymäkohdissa ennen kuin huutelet niistä yleisesti. 

Intohimo on voimakas ajuri, jolla on myös varjopuolena itsekkyys. Kun poltat intohimon liekin loppuun niin se loppuu eikä intohimoissa ole kovin paljon tilaa muille ihmisille. Jos kuitenkin haluat menestyä mahdottomassa niin ennemmin tai myöhemmin tarvitset muita ihmisiä ympärillesi. Jos intohimo on bensaa niin tarkoitus on rakettibensaa. 

Psykologit Edward Deci ja Richard Ryan löysivät tämän motivaation rakettibensiinin luomalla tai esittämällä aikanaan itsemääräämisoikeusteorian (self-determination theory) ja konseptin yhteyksistä (relatedness). Edellisten teoriasta on tullut kantava perusteoria motivaation saralle, yhteyksien ollessa keskeinen osa-alue. Sosiaalisina olentoina meillä on sisään rakennettu tarve luoda yhteyksiä ja välittää toisista. Biologisella tasolla meillä on tarve tuntea yhteyttä toisiimme selviytyäksemme ja menestyäksemme. Tämän tuloksena olemme neurokemiallisesti motivoituneita pyrkimään tähän. Nykyään tästä asiasta tarve kuulua johonkin ja välittää toisista puhutaan sanalla tarkoitus (purpose) tai halu tehdä merkityksellisiä asioita toisille ihmisille. Tarkoitus ottaa kaiken motivoivan energian intohimosta ja lisää sille vielä astetta enemmän potkua. Neurobiologisesti tarkoitus muuttaa aivojamme mm. vähentää amygdalan reaktiivisuutta ja siten vähentää stressiä sekä parantaa resilienssiä. Tarkoitus buustaa motivaatiota, tuotteliaisuutta, resilienssiä ja fokusta. 

Tarkoituksen antama fokus on erityislaatuista ja siirtää huomiomme itsestämme (itsekeskeisyys) toisiin ihmisiin ja käsillä olevaan tehtävään. Näin ollen tarkoitus suojelee meitä liialta märehtimiseltä tai itsekeskeisyydeltä, joka saattaa helposti johtaa ahdistukseen ja masentumiseen. Tarkoitus suojelee sinua, etteivät intohimot polta sinua loppuun. Lisäksi tarkoituksen suurin apu löytyy ulkopuolisesta avusta ja houkuttelee samanhenkisiä ihmisiä kumppaneiksi. Sosiaalinen tuki tuottaa lisää sisäistä motivaatiota. Toisin sanoan, tiellä mahdottomaan menestykseen tarvitsemme kaiken mahdollisen avun. 

Kun kyseessä on elämällesi antamasi tarkoitus on syytä unelmoida isosti. Saattohoitopotilaita haastatelleet ovat kirjoittaneet, että usein ihmisiä kadutti asiat, etteivät uskaltaneet haaveilla tarpeeksi isoista asioista. Steven Kotlerin ja Peter Diamandiksen kirjoittamassa kirjassa Bold, esitellään konsepti massively transformative purpose eli MTP. Suomeksi tämä voisi olla massiivisella tavalla muuttava tarkoitus. Jotta löydät oman massiivisesti vaikuttavan tarkoituksen niin on syytä ottaa taas kynä käteen ja listata 15 massiivista ongelmaa, jotka haluaisit ratkaistavan. Esimerkiksi Elon Musk on sanonut mediassa, että sanokaa miten ratkaistaan nälänhätä niin hän antaa 6 miljardia tähän. Kirjaa ylös tarkasti ja yksityiskohtaisesti miten ratkaista valtaisia ongelmia. Katso sitten missä intohimosi ydin risteää tämän suuren haasteen kanssa, eli missä oma pakkomielteesi saattaa olla ratkaisu johonkin yleiseen ongelmaan. Tämä MTP konsepti voi helposti toimia esimerkiksi yritystoiminnan pohjana. Ensin tehdään uteliaisuudesta intohimo, intohimosta tarkoitus ja sitten tarkoituksesta tuottoa. 

Uteliaisuus, intohimo ja tarkoitus ovat laukaisualusta tiellä menestykseen mutta tarvitsevat kaverikseen vielä autonomian ja taitajuuden. Nämä kaikki ovat luotuja toimimaan yhdessä. Autonomia on halu ohjata omaa laivaa ja taitajuus on tarve ohjata sitä hyvin. Deci ja Ryan tutkivat ja havaitsivat, että sisäiset motivaatiotekijät hakkaavat ulkoiset lähes kaikessa (pl. puutteet perustarpeiden osalta). Olemme autonomian lähteillä kun teemme asioita mielenkiinnosta ja nautinnosta sekä silloin kun nämä asiat ovat sopusoinnussa ydinarvojemme kanssa. 

Draivin lisääminen aloitetaan uteliaisuudesta, intohimosta ja tarkoituksesta. Kolmikko tarvitaan ajureiksi ensin, sillä niistä muodostuu autonomialle pohja. Jotta saat autonomian antamaa buustia motivaatioosi, tarvitset vapauden kontrolloida omaa nukkumistasi, työtäsi ja treenaamistasi. Tarvitset myös autonomian jahdata flow-tilaa haluamasi mielenkiinnon suhteen haluamallasi hetkellä. 

Toinen vahva sisäinen motivaattori autonomian lisäksi löytyy David McClellandin 1953 paperista ja tunnetaan nimellä competence, joka nykyään mainitaan nimellä taitajuus (mastery). Taitajuus on halua tulla paremmaksi niissä asioissa mitä me tehdään. Ihmiset rakastavat saavuttamiaan voittoja, joiden päälle kasata lisää pieniä voittoja. Aivokemiallisesti nämä "voitot" tuottavat dopamiinia. Nykyään tiedetään, että dopamiini on aivojen keino saada meidät toimimaan. Tämä tarkoittaa, ettei kemikaali ilmesty riskin ottamisen jälkeen vaan sitä tulee juuri ennen kuin otamme riskejä. Toisin sanoen dopamiini on biologinen ajuri tutkimiseen ja luovuuteen. Kun työskentelemme kovasti tärkeän tavoitteen eteen, eli tavoittelemme taitajuutta, dopamiinitasot nousevat. Todellinen voitto on sarja näitä dopaniinipistoksia päivästä toiseen. Dan Pinkin mukaan (kirja: Drive) suurin yksittäinen motivoiva tekijä on tuntea kehitystä merkityksellisessä työssä. Taitajuudesta tai sen olemisesta suuri motivaattori ei voida puhua ilman flow-tilaa. 

Mihaly Chikszentmihalyin sanotaan olevan Flow-psykologian kummisetä. Flow-tila on universaali, löydettävissä jokaisesta, missä päin tahansa kunhan tietyt ehdot täyttyvät. Alun perin puhuttiin ehdoista flow-tilaan mutta nykyään näillä tarkoitetaan triggereitä. Tutkijat ovat tähän mennessä keksineet jo 22 erilaista triggeriä flow-tilaan. Flow-tila seuraa fokusta. Tilaan pääsee vain jos kaikki meidän huomio on suunnattu käsillä olevaan hetkeen. Eli nämä triggerit ajavat huomiokykyämme juuri nyt olemassa olevaan hetkeen. Biologisesta lähtökohdasta nämä triggerit ajavat huomiota kolmella tavalla. Ne joko työntävät dopamiinia ja tai noradrenaliinia systeemiin tai sitten vähentävät kognitiivista kuormaa. Kun vähennämme kognitiivista kuormaa niin samalla vapautamme energiaa, jota voimme paremmin käyttää fokuksen suuntaamiseen tehtävään. Uteliaisuus, intohimo, tarkoitus, autonomia ja taitajuus toimivat tässä kohtaa sekä triggereinä flow-tilaan, että motivaationa lisäävinä ajureina. 

Draivi on psykologinen polttoaine, joka ajaa meitä hankkimaan resursseja. Meillä on suurin mahdollisuus saada lisää resursseja kun meillä on suunnitelma tähän (uteliaisuus, intohimo, tarkoitus), vapaus jahdata niitä (autonomia) ja tarvittavat taidot tähän (taitajuus tai mastery). Elleivät nämä sisäistä motivaatiota lisäävät ajurit ole oikeassa järjestyksessä, voi tästä seurata suurta ahdistusta. Kun olemme uteliaita, intohimoisia ja teemme merkityksellisiä asioita, kognitiivinen kuormitus pienenee ja dopamiini sekä noradrenaliini virtaavat elimistöömme automaationa. Sama pätee autonomiaan mutta ei taitajuuteen. Flow-tilan triggerinä taitajuuteen viitataan kun puhutaan haasteiden ja taitojen tasapainosta. Professori Dan Cleather opettaa valmentajia haastamaan urheilijoita aina kun tekeminen näyttää liian hyvältä. Jos tekeminen näyttää hyvältä, haasta se rumannäköiseksi kunnes se jälleen on hyvännäköistä. Tie taitajuuteen on löytää säännöllisesti sopivasti haastetta omiin taitoihin nähden ja kehittyä niissä. Tämä toistuu läpi elämän, treenistä toiseen, päivästä toiseen. 

Kun saamme valjastettua käyttöömme nämä viisi suurta motivaation ajuria (sisäisiä), tuloksena on suuri motivaatio, lisääntynyt flow, mikä tarkoittaa menestysmatkallemme mahdottomaan, että kuljemme lujempaa. Koska kuljemme lujempaa vauhtia on erityisen tärkeää tietää tarkasti mihin suuntaan olemme menossa ja siinä kuvioihin astuvat tavoitteet, joista seuraavassa kirjoituksessa lisää. 

Loppupohdintana tulee mieleen asioita, joissa mennään urheiluvalmennuksessa tai lasten vanhempina usein metsään. Luin tovi sitten Antti Pennasen hyvän artikkelin https://www.ess.fi/urheilu/4352099 jossa käsiteltiin lasten ja nuorten tavoitteellista urheilua. Pennasen mukaan kilpaurheiluvaiheeseen siirrytään lasten ja nuorten osalta aivan liian usein. Kilpaurheiluvaihe tulee esimerkiksi Norjassa tai Islannissa vasta 15 ikävuoden jälkeen. Lapsilta pilataan usein oma kiinnostus liiallisella kontrolloidulla valmentamisella ja lajeihin erikoistutaan aivan liian varhain. Pennanen esittelee Norjan juoksijasuuruus Karsten Warholmin olleen aiemmin lahjakas 10-ottelija ja valinneen paraatilajinsa 400 metrin aidat vasta lähes 20-vuotiaana, eikä kyseinen laji edes ollut osana 10-ottelua. Lähes kaikkia huippu-urheilijoita yhdistää se, että he ovat harrastaneet laajalla rintamalla eri lajeja, eivätkä ole erikoistuneet vain yhteen. Ydinsanomana Pennasella oli, että liiallinen kiire päästä mukaan jokapäiväiseen valmentajajohtoiseen harjoitteluun on tuhon tie. 

Pennasen lausuma sopii hyvin motivaation biologisen kaavan kanssa yksiin. Liiallisella valmentamisella viedään mahdollisesti lapsella tai nuorella sisäisesti palava intohimo ja autonomia sekä pilataan mahdollisuus löytää itse keinoja tai resursseja, jos lisäksi kaikki annetaan valmiina. Pelkästään liiallisesti kontrolloidut harjoitukset tai tekemisen liiallinen rajoittaminen vaikuttavat motivaation vähentymiseen. 

Sisäistä motivaatiota ei voi toisella antaa mutta sen voi tyrehdyttää. Tähän aiheeseen on myös syytä palata myöhemmin kunhan menestysreseptiä on keitelty riittävän pitkälle. 

keskiviikko 3. marraskuuta 2021

KE 3.11.2021 Motivaatio menestysreseptin yhtenä kulmakivenä -osa 1

Edellinen kirjoitus paljasti Steven Kotlerin tutkiman menestysreseptin biologisen kaavan, miten saavutetaan mahdottomalta tuntuvia saavutuksia, jossa yhtenä neljästä aineosasta tai kulmakivestä on motivaatio. Muut kolme ovat oppiminen, luovuus ja Flow-tila. Nyt käydään läpi motivaatiota ja syitä mikä tekee siitä niin tärkeän. 

Daniel Pink on onnistunut kirjassaan Drive: The Surprising Truth About What Motivates Us https://www.amazon.com/Drive-Surprising-Truth-About-Motivates/dp/1594484805 nostamaan esille asioita, jotka ajavat meitä elämässä eteenpäin ja samalla ampumaan alas niitä harhakäsityksiä keinoista, joilla vielä joissakin paikoissa yritetään toisia ihmisiä motivoida. Pink tuo esiin ulkoisen ja sisäisen motivaation jaottelun, joka liittyy myös menestysreseptin motivaatioaiheeseen. Ulkoiset motivoivat tekijät, kuten raha, valta, huomio ovat vahvoja motivointikeinoja, tiettyyn rajaan asti kunnes tunnemme olevamme turvassa. 

Kun esimerkiksi työntekijät ovat saavuttaneet niin sanotun perustoimeentulon, he haluavat työltä sisäisesti palkitsevia asioita kuten kontrolloida omaa ajankäyttöään (autonomia), työskennellä itseään kiinnostavien projektien parissa (mielenkiinto tai "intohimo") ja he haluavat merkitystä työlleen (merkitys tai tarkoitus). Tarvitaan sisäisesti motivoivia tekijöitä. 

Motivaatio, kuten jotkut psykologit termiä käyttävät on kokonaisuus taidoista: draivi, "päättäväisyys" ja tavoitteellisuus (oma suomennos sanoista drive, grit ja goals).  Sana Grit tarkoittaa englanniksi courage and resolve  tai strength of character eli eräänlaista henkilön persoonan päättäväisyyttä ja voimaa. Angela Duckworthin kirjassa mainittiin myös suomenkielen sana sisu, kuvaamaan grittiä. Grit tai "päättäväisyys" on siis kykyä jatkaa matkaa vaikeuksista riippumatta. 

Draivilla (drive) viitataan voimakkaisiin motivaattoreihin, eli uteliaisuuteen/kiinnostus (curiosity), "intohimoon" tai voimakkaaseen innostukseen (passion) ja tarkoitukseen (purpose). Kun olemme kiinnostuneita jostakin asiasta, ei kovankaan työn tekeminen asioiden eteen tunnu raskaalta. 

Mikä meitä siis ajaa eteenpäin, mistä draivi syntyy? Resurssien (elämän) niukkuus on ajanut evoluutiota eteenpäin. Edelleen niukkuudella on vahva merkitys saada meidät hankkimaan ja taistelemaan resursseista tai sitten käyttämään luovuutta ja tekemään siten lisää resursseja. Taistele  tai pakene ja tutki tai innovoi ovat psykologisia polttoaineita, jotka ruokkivat tätä käytöstä löytämään ratkaisua elämän niukkuuteen. Pelko on siis voimakas motivaattori ja psykologinen ajuri, koska se saa meidät taistelemaan resursseista tai pakenemaan joutumasta jonkun toisen resurssiksi (saaliiksi), tai edelleen pakkaamaan perheen ja tavarat ja lähtemään valtamerten taakse uusien mahdollisuuksien perään. 

Tony Robbinsin tyttären unelma oli tulla hyväksi tanssijaksi. Isänä Tony halusi auttaa mutta tiesi, että mikäli vaikuttaisi tai auttaisi liikaa tämän pyrkimyksissä se veisi tältä oman sisäisen motivaation. Robbins teki diilin, että hän hankkii ja kustantaa tyttärelle opiskelija-asunnon New Yorkista kunhan tyttö itse huolehtii muista kuluista. Robbins olisi voinut hankkia tyttärelle myös hulppean asunnon mutta halusi, että tytöllä säilyy nälkä parempaan ja siksi asunto oli ns. ok-tasoinen opiskelija-asunto, jossa ei ollut ylimääräisiä mukavuuksia. 

Michael Boyle opastaa vanhempia, etteivät ostaisi lapsilleen uusia ja parhaita luistimia tai varusteita, jotta lapset itse oppisivat taidon parantaa asioita ja siis kykyä hankkia resursseja. Tässä piilee varmasti yksi motivaatioon vaikuttava tekijä. Saatamme voimakkaalla halullamme auttaa, samalla heikentää lastemme tai valmennettaviemme draivia, eli motivaatiota. Jotkut lopettaneet urheilijat ovat sanoittaneet lopettamiseen johtanutta päätöstä, kuinka heiltä vain loppui nälkä. Olisi hyvä, että urheilijat ymmärtäisivät niukkuuden merkityksen, pysyisivät nälkäisinä ja luovina kehittymään sekä oppimaan. 

Uteliaisuus (curiosity) on hyvä motivaation lähde, koska se saa meidät pohtimaan, olisiko ruoho aidan takana vihreämpää. "Intohimo" tai voimakas innostus ajaa meitä oppimaan tarvittavia taitoja, joilla lähteä tutkimusmatkalle uusien resurssien äärelle. Tavoitteet motivoivat meitä, koska ne kertovat meille mitä resursseja aiomme löytää "aidan" tai valtameren toiselta puolelta ja syyn miksi. Merkitys ja tarkoitus saattavat kuulostaa korkealentoiselta haihatukselta mutta ovat itseasiassa evoluution tapa sanoa, että olet saavuttanut riittävästi resursseja itsellesi ja perheellesi, nyt on aika auttaa muita läheisiä, omaa heimoa ym. 

Seuraavaksi Jaak Panksepp -nimisen tutkijan tekemästä huikeasta löydöstä. Kun aivot haluavat motivoida tekemistämme, ne lähettävät aivokemiallisia viestejä seitsemän verkoston kautta. Näille verkostoille on olemassa eri nimityksiä. On olemassa sellainen kuin The Seeking System, jonka voidaan ajatella olevan vastuussa motivoimaan meitä tekoihin selviytymiseen ja omiin mielihaluihin liittyen. Voidaan puhua myös seitsemästä emotionaalisesta verkostosta. On olemassa systeemi pelolle, vihalle tai raivolle ja surulle (teknisesti kyse eroahdistuksesta). Halu hekumointiin ajaa meitä lisääntymään, hoivavietti ajaa meitä suojelemaan tai opettamaan nuorempia mutta kun puhutaan siitä psykologisesta kemiallisesta energiasta, joka ajaa meitä eteenpäin (draivi) tarkoitetaan sillä kahta viimeistä systeemiä: leikki ja sosiaalinen sitoutuminen ja etsiminen ja himoitseminen (seeking tai desire). 

Vinkkiä/linkkiä muuten lasten leikkiin liittyen: https://www.itmakessense.com.au/the-seeking-system/

Leikki ja sosiaalinen sitoutuminen on systeeminä kaikkea sitä kivaa juttua, jota tehdään lapsena, kuten juostaan, hypitään, jahdataan, painitaan ja tietysti seurustellaan. Kun leikimme niin aivomme vapauttavat dopamiinia ja oksitosiinia, kahta voimakasta palkitsemiskemikaalia. Nämä ovat mielihyvälääkkeitä, jotka saavat meille hyvänolontunteen kun saavutamme tai yritämme saavuttaa mitä tahansa, joka täyttää perus-selviytymistarpeemme. Dopamiini ja oksitosiini ovat sekoitus leikin iloa. Intohimo, sisältäen kaikkea artistin innostuksesta omiin töihinsä tai romantiikkaan syntyy yhdistelmästä dopamiinia ja noradrenaliinia. Flow muuten saattaa olla suurin neurokemiallinen yhdistelmä kaikista. Flow-tilassa yhdistyy kuusi aivojen tuottamaa mielihyväkemikaalia ja siksi tilaa pidetään sisäisen motivaation lähdekoodina (tähän palataan myöhemmin). 

Etsiminen ja himoitseminen systeemi on toinen, jolla on suuri merkitys draivin osalta. Joskus tätä nimitetään palkitsemisjärjestelmäksi ja se on yleinen järjestelmä myös eläinmaailmassa. Järjestelmä aikaansaa intensiivisen ja innostuneen etsimisen tai tutkimisen sekä ennakoi jännitystä ja oppimista. Herätettynä viettinä etsiminen täyttää mielen kiinnostuksen kohteella ja motivoi meitä vaivattomasti etsimään asioita, joita tarvitsemme. Kun järjestelmä toimii hyvin niin tuloksia tulee kuin automaattisesti. Kun puhutaan intohimosta niin meidän on helppo tehdä paljon asioita sen eteen. Kiitos dopamiinin ja noradrenaliinin, asiat tapahtuvat automaattisesti. 

Edellisissä kappaleissa mainittuja systeemejä muuten herätellään monilla tietokonepeleillä, mainoksilla, tietokoneapplikaatioilla ym. Nykyään on liian helppo ajautua "etsimään" milloin mitäkin turhaa netin ihmeellisestä maailmasta, sillä eri asioiden klikkaaminen ruokkii meidän aivokemiaa ja vapauttaa dopamiinia. Simon Sinekin kirjassa Leaders Eat Last mainitaan aivokemikaalit EDSO, eli endorfiinit, dopamiini, serotoniini ja oksitosiini. Kannattaa pohtia voiko elämä olla tasapainossa, jos omilla tavoilla ruokitaan korostetusti vain yhtä aivokemikaalia, dopamiinia. Myös sokeripitoinen ruoka saa aikaan valtavia dopamiiniruiskeita. Eli niin hyvältä kuin aivokemikaalit kuulostavat niin liika on liikaa myös niissä. Toivottavasti pelko liikalihavuudesta, elämän tylsistymisestä ja valumisesta hukkaan, urheilijauran pilaamisesta ja vaikka siitä, ettei tule löytämään seurustelukumppania auttaa välttämään dopamiiniansaa, joka vaanii mobiilimaailmassa ja sokerikoukussa eläviä. 

Seuraavassa kirjoituksessa lisää motivaatiosta, eli siitä miten opitaan kasaamaan, kultivoimaan, kohdistamaan, vahvistamaan ja ottamaan käyttöön meidän viisi kaikista voimakkainta sisäistä ajuriamme: uteliaisuus, intohimo, tarkoitus, autonomia ja mastery (joka on vaikea nimetä suomeksi mutta kuvaa ehkä mestarillista taitajuutta). Edellä mainitut ovat voimakkaita motivaattoreita ja neurobiologisesti suunniteltu toimimaan yhdessä. 


maanantai 1. marraskuuta 2021

MA 1.11.2021 Miten kultivoidaan Suur-Kalajoen alueelle (lisää) maailman parhaita

Lienee syytä vähän valaista rohkeaa otsikkoa, johon tulee kyllä perustelua myöhemmin. Sanalla kultivointi viittaan otsikossa viljelytermiin eli kasvatukseen ja voidaan puhua myös tarkemmin maaperän taikka olosuhteiden muokkauksesta. Eli kultivoinnilla pyritään saamaan edellytykset taikka olosuhteet riittävän hyväksi kasvualustaksi kehittyä huipuksi omassa lajissaan. Kultivointi sanan minuun iskosti erinomaisen hyvä blogi Taidon kultivointi, jota kirjoittaa Ylivieskassa vaikuttanut Jani Sarajärvi, sekä Jarkko Tuomisto ja Jussi-Pekka Savolainen. Jos olet valmentaja, niin kehotan perehtymään heidän osaamiseensa oheisten linkkien kautta. Kiitos linkistä Janne Kinaretille, hyvälle jalkapallovalmentajalle.
 






Toinen otsikon asia pitää myös määritellä, sillä Suur-Kalajoella viittaan historialliseen maantieteelliseen alueeseen, joka kattaa joen varrelle kehittyneet pienet ja isommat kasvukeskukset Kalajoen, Alavieskan, Ylivieskan, Nivalan ja Haapajärven lukemattomine muine pienine savuineen. 

Eli mikä on se salaisuus, miten tullaan maailman parhaaksi tai parhaimpien joukkoon jossakin? Jos aistii valoa ja ääntä tai muuten vaikka seuraa uutisia ja urheilua niin ei tarvitse penkoa kuin lähihistoriaa ja huomata, että täällä Pirkanmaalaisten ja Satakuntalaisten aikoinaan asuttamalla erämaajokiseudulla löytyy useita esimerkkejä maailman parhaista urheilijoista ja lisää tulee varmasti. Jotain täällä seikkailijoiden tai rohkeiden löytöretkeilijöiden asuttamassa alueessa on, joka saa ihmiset tekemään asioita sellaisella tavalla tai näyttämisen halulla, että muukin maailma huomaisi mistä meidät on tehty. Se ei kuitenkaan ole se kaava (englanniksi formula) tai edesmenneen Aki Hintsan sanoittama voittamisen anatomia, siihen palataan myöhemmin. Ensiksi muutama mieleen tuleva esimerkki maailman parhaista. 

Tässä on muuten samalla hyvä vinkki (vieläkin ajankohtainen) Kalajoen kaupungin markkinointiosaston suuntaan (liittyy myös Rautioon). Kun suoritin Charles Poliquinin voimaharjoitteluvalmentajatutkinnon näyttökokeita Englannin Manchesterissa 2013 ja sain vuoron esittäytyä niin kerroin olevani pieneltä paikkakunnalta, josta tulevat mm. olympialaisissa esiintyneet painonnostajat Milko Tokola ja Miika Anttiroiko, sekä jääkiekkoilija Jussi Jokinen. Yksi kurssin teksasilainen kouluttaja ilmoitti välittömästi erittäin innoissaan, kuinka hän kuuluu Milko Tokolan säännöllisiin seuraajiin, koska hänen mielestään kyseessä on yksi maailman parhaista tempaajista painonnostossa. Toinen pohjoisamerikkalainen kurssikollega sen sijaan tiesi NHL-tähti Jussi Jokisen. Herätti ihmetystä, miten noin pieneltä paikkakunnalta voi tulla noin kovia urheilijoita. 

Jääkiekon suhteen myös omasta juniorijoukkueesta löytyy maailmanmestari Timo Seikkula ja toisaalta Nivalan suunnilta tulee tuorein MM-mitalistimme Atte Ohtamaa, jonka vanhempiin saattaa törmätä Hiekkasärkkien lenkkipoluilla. Onhan Kalajoella myös aitajuoksun juniorien maailmanmestari Antti Haapakoski, jonka treenaamista pääsi pienenä seuraamaan. Edesmennyt Mika Myllylä tunnettiin maailmalla Haapajärveltä, alueen huippu hänkin, jonka suksia muuten testasi kisareissuilla Ojalan J-P, huippu-urheilija naapurista Kalajoelta.  

Henkilökohtaisesti edellisistä esimerkeistä eniten kolahtaa se fakta, että miten Kalajoelta voi tulla kaksi painonnoston Olympia-kävijää Milko ja Miika ja miksi heitä ei ole huomioitu tarpeeksi asiaan kuuluvalla tavalla esimerkiksi Visit-Kalajoen markkinoinnissa? 

Takaisin otsikon aiheeseen ja siihen mihin perustuu näkemys/ennustus menestysmahdollisuuksista. Kun jokin asia kiinnostaa tarpeeksi ja siihen uppoutuu riittävän pitkäksi ajaksi (puhutaan 10 vuodesta ja yli) niin siitä alkaa löytyä tiettyjä lainalaisuuksia ja yhteneväisyyksiä, jotka avaavat silmiä ja ajatuksia. Arvostan monia asioihin perehtyneitä osaajia joiden kirjoituksista on hyvä ammentaa asioita, ettei tarvitse väittää keksineensä näitä asioita itse. Eli pohjustan hieman kirjallista ja kokemuksellista taustaani, ettei kirjoitus ole vain tuuleen huutelua vaan pikemminkin vuosikymmenen uteliaisuuden ja "perehtyneisyyden" valistamaa tulkintaa. Toki joskus myös luovuus saa aikaan oivalluksia arvausten tai kokeilujen myötä mutta niinhän tiedettäkin tehdään (jopa yliopistoissa), vaikka välillä toisin asia esitetäänkin. 

Ennen kuin paljastan kaavan tai reseptin mikä yhdistää ihmisiä, jotka ovat tehneet mahdottomasta arkipäiväisen mahdollista niin laitan yhden esikuvani Michael Boylen tapaan muutamia kirjasuosituksia esiin, joihin toivon asiasta kiinnostuneiden perehtyvän (varoitan, näitä on paljon). Missään tietyssä järjestyksessä suositukset eivät ole mutta ovat sellaisia, jotka liittyvät menestymiseen kaavaan alalla kuin alalla. Daniel Dan Cleather on kirjoittanut niin oivallisen ymmärrettävän kirjan kuin The Little Black Book of Training Wisdom, että siihen tulen palaamaan myöhemmissä kirjoituksissa vielä usein erikseen. Sain kyseisen kirjasuosituksen Sebastian Vettelin fysiikkavalmentaja Janne Kontsakselta, joka kuuluu Hinta Performance asiantuntijatiimiin. Toisena pitääkin mainita Oskari Saaren kirjoittama Aki Hintsa - Voittamisen Anatomia, jonka inspiroimana tulen vielä lukemaan edesmenneen Hintsan tarinan Tänään olen elossa. 

Suosituksia lisää toinen Daniel eli Dan John (Utah) on amerikkalainen kirjailija/opettaja, valmentaja ja voimailija, jonka jokainen kirja perustuu pitkään kokemukseen ja osaamiseen. Näitä ovat mm. kirjat; 40 Years With a Whistle, Attempts, Before We Go, Can You Go, Interventions, A Lifelong Approach to Fitness, Never Let Go, Now What sekä muutkin hänen kirjalliset tuotokset. Edesmenneestä Charles Poliquinista alkoi oma valmennusurani ja hänen Principles, eli periaatteet on yksi suositeltava perusteos kaiken muun valmennusmateriaalin lisäksi. Charles oli aikaansa edellä ja hänen opeillaan on autettu lukemattomia urheilijoita Olympia-kentille. Mike Boyle suosittelee joitakin samoja kirjoja, mitä luettelen ja häneltä taisin saada idean autoyliopistosta, eli siitä kuinka kannattaa tunnin kahden työmatkat käyttää äänikirjoja kuunnellen. 

Ainoa tällä hetkellä vilkuilemani sosiaalinen media LinkedIn (tämäkin tosin harvakseltaan) tuo mieleen yhden inspiraattorin Juha Kankaan https://fi.linkedin.com/in/juhakangas joka pitää netissä ihannoimaani kirjakeskustelua yhdessä Mikko Mattisen kanssa. Täältä saa erinomaisia kirjasuosituksia johtamisen alalle sekä energiaa päiviin. Nostan Juhalle ja Mikolle hattua ja tunnen joka kerta iloa sekä energiaa kun näen asiansa osaavien innostuksen välittyvän seuraajille. 

Vahva lukusuositus löytyy Brian Tracy teoksista Goals ja The Phoenix Transformation. Tracyn ohella toinen vahva innoittaja on Anthony Tony Robbins, joka on kerännyt menestymisen kaavasta itselleen huikean uran ja elämälleen mahtavan tarkoituksen. Robbinsista riittäisi ammennettavaa yksinäänkin vaikka loppuelämäksi mutta hänkin on saanut oppinsa muilta. David Allenin GTD eli Getting Things Done vie asioita eteenpäin. Seuraavaksi kirjoja Kindle-lukulaitteesta listamuotoisena, joita voin suositella. 

Ray Dalio: Principles 
Dave Asprey: Game Changers: What Leaders, Innovators, and Mavericks Do to Win at Life
Brett Bartholomew: Conschious Coaching
Michael Boyle: Advanced Funtional Training ja New Functional Training for Sports
Brendon Burchard: High Performance Habits
James Clear: Atomic Habits
Jim Collins & Jerry Porras: Built to Last
Jim Collins: Good to Great
Daniel Coyle: The Culture Code ja The Little Book of Talent
Mark Divine: Unbeatable Mind
Peter Drucker (useita teoksia): The Essential Drucker
Angela Duckworth: Grit
Charles Duhigg: The Power of Habit
David Epstein: Range
Viktor Frankl: Man's Search for Meaning
Malcolm Gladwell: David and Goliath
Seth Godin: Tribes
Daniel Coleman: Focus
Jon Gordon (useita suosituksia): The Energy Bus ja You Win in the Locker Room First
Adam Grant: Give and Take
Jonathan Haidt: The Righteous Mind
Ryan Holiday: Ego is the Enemy ja The Obstacle is the Way
Tony Hsieh: Delivering Happiness
Alex Hutchinson: Endure
Jordan Peterson: 12 Rules for Life ja Beyond Order 12 More Rules for Life ym.
James Kerr: Legacy
Steven Kotler: The Art of Impossible ja The Rise of the Superman
Jim Kwik: Limittless
Patrick Lencioni: The Advantage ym. 
George Leonard: Mastery
John C. Maxwell (useita loistoteoksia) esim. Today Matters
Christopher McDougall: Born to Run
John Medina: Brain Rules
Jeff Olson: The Slight Edge
Panu Luukka: Yrityskulttuuri on kuningas
Tony Robbins: Awaken the Giant Within, Unlimited Power, Unshakeable ym. 
Jim Rohn: Cultivating an Unshakeable Character
Robin Sharma: The 5am Club (tämä on kevyttä kuunneltavaa mutta viihdyttävä)
Simon Sinek: Start With Why ja The Infinite Game
Nassim Taleb: Skin in the Game ym. 
Jocko Willink: Extreme Ownership ja Dichotomy of Leadership
John Wooden: Wooden: A Lifetime of Observations and Reflections On and Off the Court
Scott Young: Ultralearning
Daniel Pink: Drive ja When
George Hackenschmidt: The Way to Live
Daniel Kahneman: Thinking Fast and Slow
Carl Rogers: A Way of Being
Geoff Smart: Who
Nick Velasquez: Learn, Improve, Master
Robert Weinberg: Foundations of Sport and Exercise Psychology. 

Paljon on olemassa hyviä kirjoja, joista ammentaa ja löytää the Core, ydinajatus, kaava, resepti, suunta millä nimellä sitä haluaakaan kutsua. Jim Collins löysi vuosikymmenen mittaisella tutkimuksella havainnon, että kaikki lähtee ihmisistä, ensin oikeat ihmiset mukaan, jonka jälkeen voi päättää tarkemmin mitä. Kun on oikeat ihmiset kyydissä niin suuntaa on helppo muuttaa. Tuolta tarkastelutasolta päädyttiin ajatukseen, että organisaatiokulttuurista tulisi löytää ydinarvot ja tarkoitus, joihin asioita pohjata oikeiden ihmisten kanssa. Mikä sitten on yksilötasolla se menestymisen salaisuus. Sen varmaan jokainen valmennuksen parissa työskennellyt tietää, että huiput on huippuja vaikka mitä tekisi, eli useinkaan ei ole valmentajan erinomaisuudesta kysymys, jonkun noususta alansa huipulle ja enemmän kuulee niitä tarinoita, että valmentaja on saanut tekemisellään ns. pilattua jonkun lahjakkuuden. Aki Hintsan lähtökohta on ihmisen itsetuntemuksessa ja moni muu lähtee samasta lähtökohdasta. Daniel Pink puhuu draivista (Drive), joka on sisäistä motivaatiota. Eli yksilötason tarkastelussa päästään vahvasti siihen suuntaan, että menestyjillä on jotain omassa henkilössään, opittua tai omaksuttua, ehkä tiedostettua tai tiedostamatonta (myös geeniperimänä), joka määrittää sitä päivittäistä tekemistä, jonka sivutuotteena näemme sitä voittamista ja menestymistä. Tarvitaan toisaalta monien tekijöiden summaa, jotta päästään näihin ihannoituihin esiintymiin. Joskus tuotannossa sanotaan, että hyvää materiaalia sisään ja hyvää ulos, huippua sisään ja huippua ulos. Motivaatiota ei oikein voi toiselle antaa mutta sitä voidaan ravita ja kultivoida. Riittävä motivaatio on myös yksi menestymisen taustalla oleva osa-alue. Tästä päästäänkin rohkeaan loppu- tai alkutulemaan, eli kaavaan menestyksestä. Olkaapa hyvät, tässä Steven Kotterin biologinen formula, eli kaava siitä miten kultivoidaan mahdotonta mahdolliseksi. Vastaus on FLOW-tila, joka määritetään tietoisuuden tilana, jossa olemme kaikista parhaita versioita itsestämme ja suoriudumme parhaan kykymme mukaan. Flow-tila on evoluution muokkaama tila huippusuoritusten taustalle. Flow ei kuitenkaan riitä yksin vaan tarvitaan taidot, joita Flow-tilalla vahvistetaan ja nämä ovat motivaatio, oppiminen sekä luovuus. 

Motivaatio tuo sinut mukaan peliin, oppiminen on se, joka auttaa sinua jatkamaan pelissä, luovuus on se miten ohjaat ja Flow on turbo, jolla buustaat tuloksia yli tavanomaisten rajojen. Tämä on taidetta miten tehdään mahdottomasta mahdollista. 

Edellä mainittu kaava pitää sisällään paljon jo aiempiin kirjoihin viittaavaa asiaa, jota tulen avaamaan myöhemmissä kirjoituksissa tarkemmin. Siihen asti voi pohdiskella ja herätellä esiin näitä neljää menestyksen kaavan osa-aluetta: motivaatio, oppiminen, luovuus ja Flow. Seuraavassa blogissa käsitellään motivaatiota. 


TI 16.1.2024 Mitä jos se mitä aina ennen on tehty onkin VÄÄRIN (tarkastelussa nopeus)?

Ei tässä olla muita parempia, jotkut vaan saavat tiedon toisia aikaisemmin (Karl Tanswell).  Kuka tahansa idiootti osaa vetää rankkoja harjo...